|
Takaisin
Profiili:
Syntymäaika 23.1.1979
Pituus: 175
Paino: 69 (kisapaino parhaina vuosina)
Paino: 73 (normaalipaino huonommassa kunnossa)
Asuinpaikka: Naantali
Maratonia olen harrastanut vuodesta 2003. Sitä ennen olen harrastanut koko pienen ikäni urheilua, lähinnä joukkuepelejä: kaukalopalloa, futista ja salibandyä. Näistä salibandy on nykyisin vakavin harrastusmuoto ja pelailen sitä IV-divarissa. Peruskuntopohja maratonharrastukselle oli hyvä koska olen juossut suurin piirtein ala-aste ikäisestä Cooperin testissä 3000 - 3200 m tuloksia. Tulipa tuota joskus kaasupullon kokoisena voitettua mm. piirinmestaruuksia maastojuoksussa.
Maratonharrastukseni oli aluksi sellaista kerran-kaksi viikossa lenkkeilyä. Ensimmäisen Maratonin juoksin Helsingissä 2003 noin kuukauden ja muutamien viikkoharjoitusten voimalla. Aika n. 3:48 oli varsin mukava neitsytmatkalta.
Vähitellen harjoittelun määrä ja laatu kasvoi innostuksen kasvaessa. Tein IT-yrittämisen ohella nelivuorotöitä vuosina 2003 - 2006 ja viikoittain saattoi kertyä lähemmäs 100 työtuntia eikä harjoittelulle jäänyt paljonkaan vapaa-aikaa. Siksi halusin hyviä tuloksia mahdollisimman vähällä harjoittelulla. Selailin internetistä eri harjoitusohjelmia ja suomalaiset, enimmäkseen määrään keskittyvät ohjelmat eivät sopineet kuvioon. Ulkomailta löytyi kuitenkin lukuisia ohjelmia joissa erilaisia vaihtoehtoja olikin huomattavasti kirjavammin. Sovelsin niitä keskenään ja tuloksena onkin sen pohjalta sittemmin syntynyt tossu.com:n harjoitusohjelmat.
Noin vuoden verran, kesästä 2005 - kesään 2006, noudatin likimain 3 tunnin ohjelmaa ja pääsinkin ohjelman avulla hyvin lähelle tavoitetta. Tavoite olisi ehkä rikkoutunutkin paremmissa olosuhteissa sillä 2006 kesän ennätykseni, n. 3:06 syntyi Paavo Nurmi Maratonin +25 C hellekelissä.
Kesällä 2006 lopetin nelivuorohommat ja sittemmin olen keskittynyt pelkästään yrittämiseen, viikkotyötunteja kertyy enää noin 60-70 h / viikko. Yrittäjänä saan tehdä vapaasti omat aikatauluni ja pääsen lenkille silloin kun haluan, vaikka keskellä päivää. Kesästä 2006 lähtien harjoitusmäärä onkin kasvanut tasaisesti. Vuoden 2006 keskiarvoksi muodostui 66 km / viikko. 3 tunnin harjoitusohjelma alkoi kuitenkin muodostua liian löysäksi, tavoitteiden koventuessa. Lisääntynyt joustavuus kalenterissa mahdollisti entistä pitemmät harjoitukset ja entistä useammin, vaikka työ asettaakin tiettyjä rajoitteita etenkin arkisin. Talven 2006-07 harjoittelussa painotinkin enemmän PK-pohjan luomista.
Ensimmäinen 3 tunnin alitus syntyi Maskussa 4/2007 aikaan 2:56. Alkuvuonna 2007 harjoittelua on kertynyt keskimäärin 80 km / viikko ja nälkä vain kasvaa. Kesäkuussa 2007 Tukholmassa juostussa raastavassa hellemaratonissa (+28 C) syntynyt aika 2:54:41 viittaa jo noin 2:45 - 2:50 kuntoon.
Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan jää nähtäväksi. Mitään huippuravuria minusta ei enää missään nimessä tule enkä siihen pyrikään mutta Maratonin harrastamisessa parasta onkin itsensä voittaminen ja taisteleminen omia tavoitteita vastaan ja taisteleminen ylipäätään maaliinpääsemiseksi. Uutta uraa saattaa aueta vielä ultrajuoksujen puolelta mutta ainakaan tälle vuodelle ne eivät vielä sovi kalenteriin, ehkä ensi vuonna (2008) sitten.
6/2008: Määräpainotteinen harjoittelu on jatkunut nyt puolisentoista vuotta. Tällä hetkellä kilometrimäärät ovat yli 100 km / viikko. Extremenä on tullut kokeiltua menneenä keväänä jopa pari 200 km:n määräviikkoa. Yhtenä tavoitteena on edelleen siinä sivussa maltillinen painon pudotus. Välitavoite 66 kg on ollut jo pariin otteeseen alitettuna vaikkakin tällä hetkellä olen hieman sen yläpuolella. Lienee pakko asettaa seuraava tavoite 64:ään kiloon jotta tuo painotasoitus kärkeen verrattuna olisi edes kohtuullinen. Alku-uran painoon ja tuloksiin verrattuna on kyllä huomannut sen että painolla todellakin on merkittävä vaikutus tässä lajissa. Painokäyrä yhdistettynä harjoitusmäärien lisäykseen on mahdollistanut nopeahkon mutta realistisen tuloskehityksen. Tämän hetken ennätys on parin viikon takainen Tukholman maraton 2:44:33, joka juostiin +27 asteen helteessä. 2:40 oli epävirallinen tavoite tälle kesälle ja Tukholmassa se olisi saattanut mennä jo rikki paremmissa olosuhteissa. Vielä on kuitenkin kautta jäljellä.
3/2010:
Puolisentoista vuotta sitten tuli reilusti takapakkia kun nivusvaivat vaativat usean kuukauden pakkolevon. Aloitin lenkkeilyn uudelleen vuoden 2009 tammikuussa ja nostin määriä tasaisesti. Jo kesäkuussa Tukholmassa maraton kulki taas kohtuu hyvin, tällä kertaa noin 2:47. Tuli kuitenkin sellainen fiilis että pitää kokeilla jo jotain muutakin kuin maratonia ja juoksin elokuussa 2009 ensimmäisen ultrajuoksun, Masokistin Unelman 100 km. Kovin nappiin debyytti ei mennyt sillä jäin yli tunnin tavoitteesta loppuajan ollessa 8:54. Siitä ei menty kuitenkaan montaa viikkoa eteenpäin kun sain ensimmäisen hyvän suorituksen ultrien puolelta Kivitippu Ultrassa, missä 69 km kulki ajassa 5:09. Ja vielä samana syksynä ahnehdin toisen satasen Wihan Kilometreillä kauden kotimaiseen kärkiaikaan 7:52. Haasteita löytyi tammikuussa 2010 vielä pidemmältä matkalta, tai paremminkin ajalta, E24:n muodossa. Se tyssäsi kuitenkin ennen aikojaan seinään, mutta nälkää riittää vielä ultrien puolella vuosiksi eteenpäin. Pikamatkoja (maratonista alaspäin) juossen lähivuosina pitkälti vain harjoitusmielessä, ehkä jonkun tosissaankin. Tähän asti treenit ovat olleet nousujohteisia ja kunto tuntuu paremmalta kuin koskaan.
9/2010
Keväällä kunto nousi kohisten, sillä maaliskuussa mittariin kertyi 4 200:sta viikkoa ja huhtikuussa 650 km, enemmän tehopainotteisesti. Sopiva kunnon mittari oli Masku Maraton joka sujahti aikaan 2:42:44 keskellä kovaa treenijaksoa. Toukokuussa oli ohjelmassa 24h MM:t Ranskan Brivessä ja sielläkin juoksu kulki mallikkaasti; tuloksena uusi 24h SE 240,742 km. Kesällä tuli kirmailtua erimittaisissa kilpailuissa ja pikku hiljaa palautumisista tuli korkoa korolle, kunto alkoi laskea ja mistään kisasta ei oikein tahtonut tulla mitään. Tukholman maraton oli liian lähellä Briven juoksua ja toinen puolisko meni siellä ihan hölkäksi. Kesäkuun puolessa välissä tuli juostua Turusta Helsinkiin Turku 2011 kulttuuripääkaupunkin -hankkeeseen liittyen. Heinäkuun alun Paavo Nurmi maraton kulki siihen nähden ihan ok, sillä keli oli tällä kertaa kuuma ja tuskainen. Loppukesästä lähdin Kaustisten 6h-juoksuun SE mielessä, mutta se jäi flopiksi. Palautuminen kevään ja kesän riennoista oli edelleen kesken eikä kroppa toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Elokuussa otin rennommin ja palauttelin kropan kerralla kuntoon. 2 viikon aikana pidin peräti 10 lepopäivää. Sen jälkeen on taas treenit sujuneet ja maltillisemmalla kisaohjelmalla mennään kohti loppuvuoden päätavoitetta 100km MM:iä Gibraltarilla. Välipalana nautiskellaan ainakin Tallinnan maraton ja mahdollisesti Vantaan maraton.
9/2011
Viimeinen vuosi on mennyt aika nousujohteisesti, joskin mukaan on mahtunut myös takapakkijaksoja. Vuosi lähti käyntiin E24:lla, jossa tuli toistamiseen keskeytys. Tällä kertaa selvisin hieman pidemmälle, vaikka tavoite oli paljon kovempi kuin ensimmäisellä kerralla. Kun tavoite on kova niin suorituskin kulkee veitsenterällä. Keskeyttämisessä oli hyvääkin, sillä pääsin nopeasti treenin makuun helmikuun loppupuolella ja alkukeväästä sain tehtyä laadukasta treeniä. Treeni poiki 2:40 alituksen Tukholman maratonilla, vaikka 2 viikkoa aikaisemmin juoksin Masku maratonilla 2:40 ja risat. Tukholman jälkeen änkesin vielä Perniön Suomi-juoksuun sataselle. Se kulki vielä ok ja tein ennätykseni 7:43, mutta sen jälkeen oli kuukauden verran vaikeampaa. Paavo Nurmi Maraton ja täysin uutena ohjelmassa ollut maasto- ja vuorijuoksun MM-kilpailut Connemarassa Irlannissa menivät alavireisesti ja kaiken lisäksi Connemarassa tuli keskeytys reiden revähdettyä. Loppukesästä sain tehtyä taas laadukkaampaa treeniä ja välipalana juostu Kivitippu Ultra kulki mallikkaasti 5 tunnin pintaan. Syyskuussa käväisin Hollannissa Winschotenissa 100km:n MM/EM-kilpailuissa ja sielläkin tuli helteestä huolimatta ennätys 7:35:47. Kun pari suomalaista kärkinimeä joutui keskeyttämään ja joukkuemitali karkasi ulottumattomiin niin parhaimpana suomalaisena maaliin tulo jäi laihaksi lohduksi. Vielä on vuodelle 2011 edessä pari pienempää kisaa, mutta isompi tähtäin on jo ensi vuoden MM100:lla, joka juostaan Seregnossa Italiassa huhtikuussa ja vielä isompana tähtäimenä 24 tunnin juoksun MM-kilpailut syyskuussa Puolassa. Kunto on ollut parisen vuotta nousujohteinen ja kunhan sama draivi jatkuu niin maailman kärki ultramatkoilla ei ole enää kaukana. Siinä sivussa maratonaikakin olisi hyvä painaa lähemmäs 2:30:ta, mutta se on ihan toissijainen juttu, sillä panostus jatkuu edelleen ultrapuolelle. Se tarkoittaa määrällisesti suurempaa, mutta tehollisesti maltillisempaa treeniä.
4/2014
Muutama vuosi on jo vierähtänyt edellisestä turinoinnista. Mitään hirvittävää muutosta ei sinänsä ole tällä välin tapahtunut. Ultramatkojen arvokisoja on tullut tintattua ja 100:n ennätys parantunut 7:27:ään. Tulostaso on pysynyt ihan hyvänä myös muilla matkoilla ja mainittakoon niistä lähinnä OxRoadUltran 8/2013 100 mailisen voitto (161,9 km) 13 h 47 min. Lyhyen ajan tähtäimenä on Spartathlon 246 km Kreikassa 9/2014. Arvokisojen osalta tähtäin on vuodessa 2015. Maratonennätystäkin olisi kiva vielä parannella selvemmin alle 2:40 lukemiin, mutta mihinkäs väliin sen saisi mahtumaan. Ehkä joskus tulee vielä senkin aika.
10/2015
Kaudesta 2015 tuli jonkinmoinen välivuosi, sillä en juossut yhtään maratonia vaan panostin käytännössä kaiken vain ja ainoastaan Spartathlonille. Edellisen vuoden kisa jäi sairastumisen takia kesken ja kärsin jälkitautina keuhkokuumeen ja toipumiseen meni useampi kuukausi. Keväällä 2015 olin kuitenkin jo ihan kohtuullisessa kunnossa. Kesällä sain pari hyvää suoritusta hieman pönkittämään itseluottamusta syksyn Kreikan reissulle. Heinäkuun alussa Bodominjärven ultraintervalli 8 x 13 km 3 tunnin lähdöin meni mukavasti reittiennätykset takataskussa. Elokuun lopulla tuli rikottua kympin ennätys SAUL:n SM 10:llä, joten vauhtipuolikin oli kunnossa. Tärkeintä oli kuitenkin se että loppukesän treenaus kohti Spartathlonia onnistui ilman vastoinkäymisiä ja sain jopa muutaman n. 200 km viikon aikaiseksi. Spartathlon menikin sitten aivan nappiin ja tuloksena kaikkien aikojen paras suomalaisaika ja 7. sija miesten sarjassa. Kehittymistä on kaiketi tapahtunut koko skaalalla 10 km - 250 km, joten tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. Palautuminen Kreikan reissusta on ollut nopeaa, joten tiedossa on näillä näkymin paras treenitalvi vuosiin...
10/2018
Viimeinen pari vuotta on ollut hyvin mollivoittoista. Plantaarifaskiittia, takareisiongelmia, pohjerepeämiä, rannemurtuma. Kaikki mahdolliset takapakit perä perään ja sen myötä treenimäärä on lopahtanut surkealle tasolle, vuonna 2018 juoksua on kertynyt enää 10-20 km per viikko. Salibandya on pystynyt tekemään ohessa, hiihtomäärä on noussut talvisin huimasti, mutta kyllä mieli vielä vetäisi pitkiin juoksuihin. Nyt ei auta kuin pitää kädet ristissä joskos jalat alkaisivat taas jossakin vaiheessa kestämään tavoitteellista juoksutreeniä. Nyt ei voi muuta kuin hölkkäillä silloin tällöin ja odotella parempia aikoja.
|
|
Haluatko mainoksesi sivustollemme?
Sivuillamme vierailee lähes 50 000 eri kävijää vuodessa ja sivulatauksia tapahtuu peräti 0,5 miljoonaa.
Ota yhteyttä:
maraton [ät] tossu.com
Webhotellit ja domainrekisteröinnit
|
|